YRITTÄJÄN PALKKA TOIMINIMESSÄ

27.12.2018

Aloittava yrittäjä kysyy usein” MIKÄ ON MINUN PALKKANI, PALJONKO VOIN OTTAA RAHAA ITSELLENI”.

Yritysmuodosta riippuen rahaa yrityksestä omaan käyttöön voi ottaa yksityisnostoina, palkkana, vuokrana, osinkoina, lainana ja kustannusten korvauksena.

”YRITTÄJÄN PALKKA” on erilainen eri yritysmuodoissa. Käsittelen tässä ”palkkaa” käytännön läheisesti toiminimen näkökulmasta.

Yrittäjän yrityksestään tarvitsema raha on lähtökohtana suunnittelulle. Toiminimissä ja useimmiten myös henkilöyhtiöissä se on pääsääntöisesti tulo, mikä jää viivan alle tuottojen ja kustannusten erotuksena eli tulos ennen veroja (vastaa palkansaajan bruttopalkkaa).

YRITTÄJÄN PALKKA TOIMINIMESSÄ:

Toiminimessä yrittäjän verotettavaa tuloa ei voi säädellä, vaan se muodostuu suoraan tulojen ja kulujen erotuksena. Merkitystä ei ole sillä paljonko yrittäjä nostaa rahaa omaan käyttöönsä. Rahan käyttöä kyllä seurataan veroilmoituksella mutta se ei vaikuta verotettavaan tuloon muutoin kuin sitä kautta, että yritykselle otettua lainarahaa on nostettu yksityiskäyttöön. Tämän ns. läpilainauksen verotuksellinen merkitys näkyy siinä, että siltä osin ei lainan korkoja voi vähentää verotuksessa. Puhutaan negatiivisesta pääomasta eli yrittäjä on nostanut yksityiskäyttöön enemmän rahaa kuin yrityksellä on ollut tulorahoitusta.

Toiminimellä on usein myös kirjanpidon ulkopuolisia verovähennyksiä, jotka tehdään veroilmoituksella. Näitä on mm. työhuonevähennys, kilometri- ja päivärahavähennykset.

Nämä vähennykset pienentävät yrittäjän verotettavaa ”palkkaa”. Yrittäjän palkan” vero kannetaan ennakonkantona, joka vastaa palkansaajan ennakonpidätystä, mutta on aina arvio siihen asti kunnes tilikausi on päättynyt. Tälle tehdylle arviolle verottaja määrää ennakkoveron. Yrittäjän ”palkkaa” nimitetään siten ansiotuloksi. On tärkeää, että tätä ansiotuloarviota seurataan tilitoimistossa säännöllisesti. Aloittavalla yrittäjällä tuon arvion tekeminen on kristallipalloon katsomista, mutta muutaman vuoden kuluessa tulot yleensä asettuvat omiin uomiinsa ja vuosiarvioiden tekeminen on helpompaa. Tällöinkin tilitoimiston ja asiakkaan välisissä keskusteluissa tulevat esille muutokset toiminimen tulon odotuksissa ja toimintaympäristössä ja niihin reagoidaan muuttamalla arviota.

Toiminimen tulo on pääsääntöisesti ansiotuloa. Pääomatuloa kuitenkin muodostuu nettovarallisuuden perusteella. Toiminimessä nettovarallisuus on yrittäjän omien sijoitusten ja yksityisottojen erotus lisättynä tilikausien tuloksella, mutta erotuksena muihin yhtiömuotoihin pankkitilillä olevat varat vähennetään nettovarallisuudesta. Tästä nettovarallisuudelle lasketusta tuotosta tietty osuus (10-20%) voi olla pääomatuloa. Jos yrittäjän verotettavan tulon veroaste nousee yli pääomatulon veroasteen, niin silloin osa tuloksesta voidaan vaatia verotettavaksi pääomatulona. Jotta tuota nettovarallisuutta voitaisiin hyväksi käyttää pääomatulo-osuuden muodostumisessa, on rahavarat oltava sijoitettuna muutoin kuin pankkitilille.

Palkansaajan verotus tapahtuu toimittamalla bruttopalkasta veronpidätys, mikä vastaa hyvin lopullista verotusta. Toiminimiyrittäjän verotus tapahtuu arvion perusteella ennakonkannon kautta ja lopullinen vero selviää vasta tilikauden päätyttyä. Tilikauden aikainen yrittäjän ja tilitoimiston välinen keskustelu on tärkeää tuon arvion päivittämiseksi siten, että lopullinen verotus vastaa mahdollisimman hyvin ennakkoon maksettuja veroja eli ennakonkantoa.

Omaan käyttöön voi nostaa rahaa sen vaikuttamatta verotukseen muutoin kuin mahdollisen läpilainauksen kautta. Kun toiminimen nettovarallisuuteen (jotta saataisiin pääomatuloa) ei lasketa tilillä olevia varoja, voinee mahdolliselle ylimäärälle varallisuudelle etsiä tuottavampia kohteita kuin yritystilin saldon kasvattaminen.

Kuluina ei myöskään voi vähentää verovuonna enintään 14-vuotta täyttäneelle lapselle maksettua palkkaa. Puolisolle ei voi maksaa palkkaa, mutta yrityksen tulo voidaan jakaa puolisoiden kesken työskentelyn suhteessa. Tässä kannattaa muistaa, että puolison tulon noustessa yli lakisääteisen yrittäjäeläkerajan, tulee puoliso myös yrittäjäeläkkeen piiriin.